{"id":85,"date":"2014-10-27T12:30:59","date_gmt":"2014-10-27T10:30:59","guid":{"rendered":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/?p=85"},"modified":"2014-10-27T12:30:59","modified_gmt":"2014-10-27T10:30:59","slug":"vielako-suomessa-on-tyottomyytta","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/vielako-suomessa-on-tyottomyytta\/","title":{"rendered":"VIEL\u00c4K\u00d6 SUOMESSA ON TY\u00d6TT\u00d6MYYTT\u00c4?"},"content":{"rendered":"

Ty\u00f6n puute on muttunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana toisenlaiseksi asiaksi kuin se, mihin ty\u00f6tt\u00f6myydell\u00e4 on totuttu viittaamaan. Talous tarvitsee t\u00e4n\u00e4\u00e4n erilaista ty\u00f6voimaa kuin viime vuosisadalla eli ty\u00f6voiman kysynt\u00e4 on saanut uudet piirteet.<\/span><\/p>\n

Suomessa koettiin 1990-luvun laman j\u00e4lkeen maan historian voimakkain nousukausi, joka. ei kuitenkaan tuottanut odotusten mukaisia tuloksia. Palkkaty\u00f6n puutteen katoamisen sijaan ty\u00f6tt\u00f6myys nousi pysyv\u00e4sti aiempaa korkeammalle tasolle. K\u00e4vi selv\u00e4ksi, ettei voimakaskaan talouskasvu en\u00e4\u00e4 edellyt\u00e4 t\u00e4ysty\u00f6llisyytt\u00e4. P\u00e4invastoin: perinteisi\u00e4 kokoaikaisia ja pysyvi\u00e4 t\u00f6it\u00e4 ei riit\u00e4 kaikille. <\/span><\/p>\n

Saman nousukauden aikana paljastui toinenkin ty\u00f6markkinoiden. uusi piirre, joka sekin on osoittautunut pysyv\u00e4ksi. T\u00e4n\u00e4\u00e4n perustuu joka nelj\u00e4nnen ty\u00f6ik\u00e4isen suomalaisen toimeentulo johonkinkin muuhun kuin yhteen kokoaikaiseen pysyv\u00e4\u00e4n ty\u00f6suhteeseen. Heit\u00e4 voi perustellusti kutsua uudeksi ty\u00f6voimaksi. <\/span><\/p>\n

Suuri osa uuteen ty\u00f6voimaan kuuluvista tekee m\u00e4\u00e4r\u00e4- tai osa-aikaisia t\u00f6it\u00e4. Heihin rinnastuvat vuokraty\u00f6toimistojen palkkalistoilla olevat henkil\u00f6t.\u00a0 <\/span>Useimmiten vaihtuvat my\u00f6s ty\u00f6paikat ja ty\u00f6antajat. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 erilaisissa toimeentulon hankkimisen tavoissa on vain ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyys ja kustakin ty\u00f6st\u00e4 puutuva pitk\u00e4kestoisuus. <\/span><\/p>\n

Uuteen ty\u00f6voimaan kuuluva henkil\u00f6 yhdistelee usein monien eri ammattien t\u00f6it\u00e4. H\u00e4n hyvinkin toimia vuoroin vaikkapa insin\u00f6\u00f6rin\u00e4, toimittajana, tuntiopettajana, k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n\u00e4, talonmiehen\u00e4 ja graafikkona. Uutta ty\u00f6voimaa ovat my\u00f6s ty\u00f6suhteen ulkopuolella ty\u00f6llistyv\u00e4t, vaikkapa kampaamo- ja kauneudenhoitoalojen pienyritt\u00e4j\u00e4t. Samanlainen asema on niill\u00e4 teollisuuden entisill\u00e4 ammattilaisilla, jotka ovat joutuneet ty\u00f6suhteen\u00a0 <\/span>ulkopuolelle, kun suuritykset ovat ulkoistaneet toimintojaan.<\/span><\/p>\n

Ty\u00f6voiman uudenlainen kysynt\u00e4 vaatii perinteisest\u00e4 poikkeavaa ajattelutapaa ja uusia k\u00e4sitteit\u00e4. Vain seitsem\u00e4sosa ty\u00f6tt\u00f6miksi ilmoittautuneista on vailla ty\u00f6t\u00e4 lyhytaikaisesti eli ty\u00f6paikan vaihtamisen tai suhdanteiden vuoksi. Toinen \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4 on hieman suurempi. T\u00e4h\u00e4n joukkoon kuuluvat syrj\u00e4ytyneiksi kutsutut, el\u00e4m\u00e4nuskonsa menett\u00e4neet ihmiset. Monet heist\u00e4 tuskin en\u00e4\u00e4 edes haluavat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itselleen ty\u00f6paikan.<\/span><\/p>\n

Valtaosa ty\u00f6tt\u00f6myystilastojen ihmisist\u00e4 on pitk\u00e4aikaisesti tai toistuvati vailla ty\u00f6t\u00e4. Heid\u00e4n vaikeutensa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ansioty\u00f6t\u00e4 eiv\u00e4t johdu huonosta koulutuksesta tai ammattitaidon puutteesta. Joukossa on jopa paljon korkeakoulututkinnon suorittaneita. Pulmana on, ett\u00e4 n\u00e4iden ihmisten ammattitaito on vanhentunutta tai sille ei ole kysynt\u00e4\u00e4. He tarvitsisivat huolella suunniteltua udelleenkoulutusta, mutta sellaista ei ole j\u00e4rjestetty.<\/span><\/p>\n

Ent\u00e4 mill\u00e4 k\u00e4sitteell\u00e4 tulisi kuvata niit\u00e4 ihmisi\u00e4, joiden el\u00e4m\u00e4\u00e4 hallitsevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset ty\u00f6jaksot tai, vain hieman k\u00e4rjist\u00e4en, irtisanomisten tai lomautusten v\u00e4liin j\u00e4\u00e4\u00e4v\u00e4t ty\u00f6jaksot? Palkkaty\u00f6n ja yritt\u00e4jyyden raja on my\u00f6s muuttunut veteen piirretyksi viivaksi. T\u00e4m\u00e4 ei suinkaan tarkoita ty\u00f6ntekij\u00e4n ja ty\u00f6antajan etuvastakohdan katoamista, vaan vaatii uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa toimeentulon turvaamiseen.<\/span><\/p>\n

Suomesta on 21. vuosisadalla tullut v\u00e4liinputoajien yhteiskunta. En\u00e4\u00e4 ei olla joko palkkaty\u00f6ss\u00e4 tai ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4, vaan suuri osa ihmisist\u00e4 hankkii el\u00e4misen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydet tavalla, jonka seurauksena tuo erottelu on menett\u00e4nyt entisen .selityskykyns\u00e4. Julkisen vallan politiikassa ei kuitenkaan ole merkkej\u00e4 toimeentuloa ja ty\u00f6suhteita koskevien kysymysten pit\u00e4misest\u00e4 tosistaan erill\u00e4\u00e4n, pikemmin p\u00e4invastoin.<\/span><\/p>\n

Yhteiskunnan on\u00a0 <\/span>saatava takeet uudistusten v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vastaan. T\u00e4m\u00e4 on ollut Suomen hallitusten sosiaalipolitiikan peruslinjana on ollut 1800-luvun lopulta l\u00e4htien. Nykyinenkin hallitus toteaa ohjelmassaan, ett\u00e4 \u2019ty\u00f6 on parasta sosiaaliturvaa\u2019. Puheet ty\u00f6tt\u00f6myysturvan muuttamisesta vastikkeelliseksi havainnollistavat t\u00e4t\u00e4 ajattelutapaa.<\/span><\/p>\n

Hallituksen reaktiota toimeentulon l\u00e4hteiden muuttumiseen kuvaa p\u00e4\u00e4ministerin tapa perustella talouspoliittisia ratkaisuja. H\u00e4n kysyy, toisivatko vaihtoehtoiset ratkaisut lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikkoja ja antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niiden vaikutus olisi paremminkin p\u00e4invastainen. T\u00e4ysty\u00f6llisyyden nostalgiaa? <\/span><\/p>\n

Hankalaksi k\u00e4ynyt ty\u00f6tt\u00f6myyden k\u00e4site taas tulee ohitetuksi nostamalla ty\u00f6voimapula yhteiskuntapolitiikan t\u00e4rkeimm\u00e4ksi tavoitteeksi. Ongelmana ei siis olekaan ty\u00f6paikkojen niukkuus, vaan ty\u00f6voiman tarjonnan v\u00e4h\u00e4isyys. Siksi on my\u00f6s loogista puhua ty\u00f6llisyysasteen nostamisesta sen sijaan, ett\u00e4 pyritt\u00e4isiin torjumaan ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4. <\/span><\/p>\n

Koskahan Suomessa ryhdyt\u00e4\u00e4n k\u00e4ym\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tilanteeseen perustuvaa julkista keskustelua?<\/span> Me el\u00e4mme toisenlaisessa yhteiskunnassa kuin 1980-luvulla!<\/span><\/p>\n

Jorma Kalela on poliittisen historian emeritusprofessori, jonka \u2019Ty\u00f6tt\u00f6myys 1900-luvun suomalisessa yhteiskuntapolitiikassa\u2019 ilmestyi 1989. Kirjan oli tilannut silloinen ty\u00f6voimaministeri\u00f6.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ty\u00f6n puute on muttunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana toisenlaiseksi asiaksi kuin se, mihin ty\u00f6tt\u00f6myydell\u00e4 on totuttu viittaamaan. Talous tarvitsee t\u00e4n\u00e4\u00e4n erilaista ty\u00f6voimaa kuin viime vuosisadalla eli ty\u00f6voiman kysynt\u00e4 on saanut uudet piirteet. Suomessa koettiin 1990-luvun laman j\u00e4lkeen maan historian voimakkain nousukausi, joka. ei kuitenkaan tuottanut odotusten mukaisia tuloksia. Palkkaty\u00f6n puutteen katoamisen sijaan ty\u00f6tt\u00f6myys nousi pysyv\u00e4sti … Lue lis\u00e4\u00e4…<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,8],"tags":[],"class_list":["post-85","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-politiikasta","category-tyon-muutokset"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=85"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":86,"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85\/revisions\/86"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=85"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=85"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=85"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}