{"id":89,"date":"2014-10-27T13:04:13","date_gmt":"2014-10-27T11:04:13","guid":{"rendered":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/?p=89"},"modified":"2014-10-27T13:07:28","modified_gmt":"2014-10-27T11:07:28","slug":"vielako-suomi-on-demokratia","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/vielako-suomi-on-demokratia\/","title":{"rendered":"VIEL\u00c4K\u00d6 SUOMI ON DEMOKRATIA?"},"content":{"rendered":"

Nykyinen hyvinvointivaltio on aikansa el\u00e4nyt, eik\u00e4 sit\u00e4 voida korjata osittaisuudistuksilla.<\/span><\/p>\n

Suomi on \u201dmaailman k\u00e4rkidemokratioita\u201d, totesi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson esitelless\u00e4\u00e4n<\/b> Helsingin Sanomissa <\/i>14.3.2014 hallituksen edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4 Demokratiapoliittista selontekoa. Julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sis\u00e4ltyy silti hallituksen n\u00e4kemyksess\u00e4 ongelma, joka oli tehnyt selonteon tarpeelliseksi. \u201dVarsinaiseen poliittiseen toimintaan osallistuminen\u201d ei ole kasvussa, vaikka \u201ddemokratian arvostus on kohentunut\u201d.<\/span><\/p>\n

Hallituksen arvio kuvaa suomalaisten poliitikkojen tapaa ajatella julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Asioita arvioidaan sen perusteella, milt\u00e4 ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puolueiden muodostamassa peiliss\u00e4. Demokratiaakin on kehitett\u00e4v\u00e4, koska ihmisten kiinnostus puoluetoimintaan on v\u00e4hentynyt. Kahdella 2000-luvun suomalaisten yhteiskunnallista asemaa kuvaavalla ep\u00e4kohdalla<\/b> ei sen sijaan n\u00e4hd\u00e4 yhteytt\u00e4 demokratiaan. <\/span><\/p>\n

Jos arvioinnin perustaksi otetaan hallitusten toteuttama politiikka, toimeentulon l\u00e4hteiss\u00e4 tapahtunutta mullistusta ja sen tuottamaa el\u00e4misen ep\u00e4varmuutta ei ole itse asiassa edes tunnistettu. Politiikan l\u00e4ht\u00f6kohtina<\/b> ovat talouskasvun varmistaminen ja sen vaatima kansainv\u00e4lisen kilpailukyvyn turvaaminen. <\/span><\/p>\n

Toinen demokratian kannalta ohitetuksi tullut yhteiskunnan piirre on politiikan jakautuminen kahdeksi. Yht\u00e4\u00e4ll\u00e4 on puolueiden toteuttama \u201dvarsinainen\u201d politiikka ja toisaalla kansalaisten poliittinen toiminta. N\u00e4iden kahden v\u00e4lilt\u00e4 tosiasiallisesti puuttuvaan yhteyteen ei juuri ole kiinnitetty huomiota. <\/span><\/p>\n

Vakinaista kokoaikaista ty\u00f6t\u00e4 ei riit\u00e4 kaikille<\/h3>\n

1990-luvun lamaa seurasi Suomessa voimakas nousukausi, joka ei kuitenkaan tuottanut odotusten mukaisia tuloksia. Palkkaty\u00f6n puutteen katoamisen sijaan ty\u00f6tt\u00f6myys nousi pysyv\u00e4sti aiempaa korkeammalle tasolle. K\u00e4vi selv\u00e4ksi, ettei voimakaskaan talouskasvu edellyt\u00e4 t\u00e4ysty\u00f6llisyytt\u00e4. T\u00e4st\u00e4 huolimatta kaikki puolueet ovat edelleen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ysty\u00f6llisyys on jatkossakin realistinen tavoite ja ett\u00e4 talouskasvu tuottaa uusia ty\u00f6paikkoja<\/b><\/span><\/p>\n

Kun vakinaista kokoaikaista palkkaty\u00f6t\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 kaikille, kansalaiset joutuvat ajattelemaan toimeentuloaan uudella tavalla. El\u00e4misen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyksi\u00e4 ei voi 2000-luvun puolella en\u00e4\u00e4 ajatella samalla tavoin kuin aiemmin. Turvalllisuutta ei voi rakentaa pysyv\u00e4n ty\u00f6suhteen eik\u00e4 edes sellaisen varmistavan ammatin pohjalle. T\u00e4m\u00e4kin on sellainen muutos kansalaisten tilanteessa, jonka merkityksen puolueet ovat ohittaneet. <\/span><\/p>\n

Kolmatta kansalaisten arjen uutta piirrett\u00e4 kuvaa k\u00e4site \u201duusi ty\u00f6voima\u201d, joka on osoittautunut pysyv\u00e4ksi ilmi\u00f6ksi 2000-luvulla. Kyse on henkil\u00f6ist\u00e4, joiden toimeentulon perustana on jokin muu kuin yksi kokoaikainen vakinainen ty\u00f6suhde. Heihin kuuluu joka nelj\u00e4s ty\u00f6illistynyt<\/b> suomalainen; naisten keskuudessa l\u00e4hes joka kolmas. Mink\u00e4 puolueen vaatimuslistaan t\u00e4m\u00e4 suomalaisen el\u00e4m\u00e4ntavan uusi piirre on j\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4lki\u00e4? <\/span><\/p>\n

Suuri osa \u201duuteen ty\u00f6voimaan\u201d kuuluvista tekee m\u00e4\u00e4r\u00e4- tai osa-aikaisia t\u00f6it\u00e4. Heihin rinnastuvat vuokraty\u00f6yritysten palkkalistoilla olevat henkil\u00f6t. Samaa joukkoa ovat my\u00f6s ty\u00f6suhteen ulkopuolella itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t, vaikkapa kampaamo- ja kauneudenhoitoalojen pienyritt\u00e4j\u00e4t. Palkkaty\u00f6n ja yritt\u00e4jyyden v\u00e4linen ero onkin muuttunut veteen piirretyksi viivaksi. Moni uuteen ty\u00f6voimaan kuuluva yhdistelee useiden eri ammattien t\u00f6it\u00e4. H\u00e4n voi vallan hyvin toimia vuoroin vaikkapa insin\u00f6\u00f6rin\u00e4, tuntiopettajana, talonmiehen\u00e4 ja graafikkona. KS. KAPPALEV\u00c4LIT<\/span><\/p>\n

My\u00f6s ansioty\u00f6n puute on saanut 2000-luvun Suomessa uuden sis\u00e4ll\u00f6n: se on toisenlainen asia kuin perinteinen ty\u00f6tt\u00f6myys. Vain seitsem\u00e4sosa ty\u00f6tt\u00f6miksi ilmoittautuneista on vailla ty\u00f6t\u00e4 lyhytaikaisesti eli on ty\u00f6t\u00f6n ty\u00f6paikan vaihtamisen tai suhdanteiden vuoksi. Toinen \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4 on hieman suurempi. T\u00e4h\u00e4n joukkoon kuuluvat syrj\u00e4ytyneiksi syyllistetyt, el\u00e4m\u00e4nuskonsa menett\u00e4neet ihmiset. <\/span><\/p>\n

Valtaosa ty\u00f6tt\u00f6myystilastojen ihmisist\u00e4 on pitk\u00e4aikaisesti tai toistuvasti vailla ty\u00f6t\u00e4. Heid\u00e4n vaikeutensa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ansioty\u00f6t\u00e4 eiv\u00e4t johdu huonosta koulutuksesta tai ammattitaidon puutteesta. Joukossa on jopa useampi tuhat korkeakoulututkinnon suorittanutta. Pulmana on, ett\u00e4 n\u00e4iden ihmisten ammattitaito on vanhentunutta tai sille ei ole kysynt\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 seikka j\u00e4\u00e4 pimentoon, kun julkinen keskustelu rajataan desimaalin tarkuudella ilmaistuun ty\u00f6tt\u00f6myyden tasoon. <\/span><\/p>\n

Suomalaisen politiikan tilaa kuvaa mahdollisuus tehd\u00e4 ty\u00f6voiman kysynn\u00e4n mullistuksesta kolmenlaisia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Edell\u00e4 oleva tarkastelu korostaa toimeentulon hankkimisen rakenteiden perustavanlaatuista muutosta. Talousp\u00e4\u00e4tt\u00e4jien tulkinnassa on p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys purkaa ty\u00f6n teett\u00e4misen s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 keinona lis\u00e4t\u00e4 muun muassa ty\u00f6paikkoja. Ammattiliitot taas keskitt\u00e4v\u00e4t toimintansa vakinaisessa<\/b> ty\u00f6suhteessa olevien etujen ajamiseen. <\/span><\/p>\n

Politiikka keskittyy yksitt\u00e4isiin ongelmiin ja erityisiin ryhmiin<\/h3>\n

Ty\u00f6n teett\u00e4misess\u00e4 tapahtunut mullistus ja ep\u00e4varmaksi k\u00e4ynyt toimeentulo ovat muuttaneet suomalaisten arjen. Puolueiden toiminta on kuitenkin s\u00e4ilynyt ennallaan. El\u00e4misen uusista piirteist\u00e4 kyll\u00e4 puhutaan, mutta ne eiv\u00e4t n\u00e4y sen paremmin toteutetun politiikan kuin tavoitteidenkaan sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4. Samaan aikaan saavat ekonomistit ansioty\u00f6n puutteen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n matemaattisten mallien valossa l\u00e4hes ylivoimaiselta ongelmalta. <\/span><\/p>\n

Tekojen ja toimenpiteiden tasolla politiikka on perinteiseen tapaan yksitt\u00e4isten ongelmien ratkaisemista ja erityisten kansalaisryhmien aseman kohentamista. Puhe yhteiskunnan ja el\u00e4misen muuttumisesta rinnastuu <\/b>auttamatta vuosikymmeni\u00e4 kuultuihin ja korupuheiksi leimattuihin perusteluihin. Asiantuntijapuheenvuorot taas avautuvat vain varsin harvalukuiselle joukolle. <\/span><\/p>\n

Ty\u00f6llisyyspolitiikasta toukokuussa 2014 k\u00e4yty v\u00e4likysymyskeskustelu kuvaa nykyist\u00e4 politiikkaa. Hallitus luetteli toimenpiteit\u00e4, joita se on tehnyt talouskasvun ja ty\u00f6paikkojen eteen. Oppositio taas esitti oman luettelonsa tavoista parantaa ty\u00f6llisyytt\u00e4. V\u00e4ittely toi esiin suomalaiselle politiikalle ominaisen asetelman: ty\u00f6paikkojen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 on k\u00e4ytetty 1990-luvun lamasta l\u00e4htien mink\u00e4 tahansa talouspoliittisen tavoitteen perusteluna. <\/span><\/p>\n

Hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 voi kysy\u00e4, mist\u00e4 itse asiassa v\u00e4iteltiin. Tuskin ainakaan satoihintuhansiin nousevan ty\u00f6tt\u00f6mien joukon el\u00e4misen kohentamisesta, koska se olisi vaatinut ansioty\u00f6n puutteen erittely\u00e4. Nyt kannanottoja ohjasi ty\u00f6tt\u00f6myyden tasoa ilment\u00e4v\u00e4 prosenttiluku. Samaa pinnallisuutta kuvasi my\u00f6s erittelem\u00e4t\u00f6n puhe \u201duusista ty\u00f6paikoista\u201d: niiden laadulliset erot ja muu kuin ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4 merkitys j\u00e4tettiin taka-alalle. <\/span><\/p>\n

Sek\u00e4 hallitus ett\u00e4 oppositio painottivat talouskasvun v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, mik\u00e4 sekin on nyky-Suomessa jokaiseen poliittiseen asiayhteyteen kuuluva, sis\u00e4ll\u00f6llisesti erittelem\u00e4t\u00f6n argumentti. <\/span><\/p>\n

Vaikka kansalaisten arkea l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isongelmina, politiikassa pyrit\u00e4\u00e4n my\u00f6s kokonaisvaltaiseen tarkastelutapaan. T\u00e4llainen kokonaisuus ei kuitenkaan ole sen paremmin kansalaisten toimeentulon ehtojen mullistus kuin jokin muu yhteiskunnan toimintojen ulottovuus, vaan talouskasvu ja talouden kest\u00e4vyysvaje. Kaiken politiikan onnistumisen ehtona pidet\u00e4\u00e4n tuotannollisen toiminnan jatkuvaa kasvua, ja julkisen sektorin velkaantumisen pel\u00e4t\u00e4\u00e4n viev\u00e4n maan vararikkoon. <\/span><\/p>\n

Porkkanoiden sijasta turvaudutaan keppiin<\/h3>\n

Taloudellisen kasvun varmistaminen on tuonut politiikkaan uusia painotuksia. Ty\u00f6llisyysasteen k\u00e4site tarjoaa esimerkin. Sill\u00e4 tarkoitetaan tavoitteeksi asettua ja tietyll\u00e4 prosenttiluvulla ilmaistua osaa ty\u00f6ik\u00e4isest\u00e4 v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Ty\u00f6llisyysasteen nostamisesta ei juuri puhuttu 1900-luvun puolella. Silloin v\u00e4iteltiin ty\u00f6tt\u00f6myyden torjumisesta ja saatettiin t\u00e4ss\u00e4 tarkoituksessa alentaa ty\u00f6llisyysastetta vaikkapa varhaisel\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4. <\/span><\/p>\n

Politiikan suunnan muuttumista kuvaa my\u00f6s puolueita yhdist\u00e4v\u00e4 n\u00e4kemys, ett\u00e4 ty\u00f6voimapula on ty\u00f6markkinoiden osalta keskeisin talouskasvun haaste. On kyett\u00e4v\u00e4 ratkaisemaan jo n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 olevat ja l\u00e4hitulevaisuudessa viel\u00e4 uhkaavammaksi k\u00e4yv\u00e4t puutteet ty\u00f6voiman tarjonnassa. Ty\u00f6paikkojen niukkuutta pidet\u00e4\u00e4n eilisen, ei t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n yhteiskuntaa kuvaavana ep\u00e4kohtana. <\/span><\/p>\n

My\u00f6s puhe ty\u00f6voimapulan ratkaisumalleista tuo esiin nykyisen politiikan arvoperustan. El\u00e4kei\u00e4n nostaminen on tietysti keskeisin keino, mutta sellainen on my\u00f6s ty\u00f6per\u00e4isen maahanmuuton edist\u00e4minen. Sen sijaan turvautumisesta kotimaiseen ty\u00f6voimareserviin eli palkkaty\u00f6t\u00e4 vailla olevien laajamittaisesta uudelleenkoulutuksesta ollaan hiljaa. N\u00e4in siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6mien kahden kolmasosan enemmist\u00f6 on koulutettua ja suomalaisen ty\u00f6kokemuksen omaavaa v\u00e4ke\u00e4. <\/span><\/p>\n

Samaa yhteiskuntapolitiikan luonnetta kuvaa my\u00f6s turvautuminen yh\u00e4 useammin \u201dkeppiin\u201d sen sijaan, ett\u00e4 luotettaisiin \u201dporkkanoihin\u201d. Suuntana on esimerkiksi tilanne, jossa ty\u00f6tt\u00f6myysp\u00e4iv\u00e4rahan saadakseen on otettava vastaan omasta ammattitaustasta ja asuinpaikasta riippumatta mit\u00e4 tahansa tarjottua ty\u00f6t\u00e4. V\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6sten est\u00e4minen on toisin\u00a0 <\/span>sanoen tapa, jolla vastataan ty\u00f6voiman kysynn\u00e4n muutosten aiheuttamiin, kiperiin ongelmiin. <\/span><\/p>\n

Ty\u00f6paikkojen <\/span><\/p>\n

niukkuutta pidet\u00e4\u00e4n eilisen <\/span><\/p>\n

ep\u00e4kohtana.<\/span><\/p>\n

Ohjaamalla keskustelu ty\u00f6voimapulaan on my\u00f6s v\u00e4istetty ne ongelmat, joita kuvaa ty\u00f6tt\u00f6myyden muuttuminen sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi k\u00e4sitteeksi. Mik\u00e4 sana luonnehtisi esimerkiksi niiden ihmisten tilannetta, joiden el\u00e4m\u00e4\u00e4 hallitsevat kestoltaan eri pituiset, s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset ja ansiotasoltaan vaihtelevat ty\u00f6jaksot? Miten pit\u00e4isi kuvata niit\u00e4 kansalaisia, joiden toimeentulon perustana ovat, vain hieman k\u00e4rjist\u00e4en, irtisanomisten tai lomautusten v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4t ty\u00f6t? Miksi piiloty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 eli ehk\u00e4p\u00e4 puolestatoistasadastatuhannesta rekister\u00f6itym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sta ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 ei k\u00e4yd\u00e4 julkista keskustelua?<\/b><\/span><\/p>\n

Perustulon vastustajat ovat kadonneen yhteiskunnan vankeja KORJATTU <\/b><\/span><\/h3>\n

Ty\u00f6markkinoiden mullistus osoittaa, ett\u00e4 nykyinen hyvinvointivaltio on j\u00e4\u00e4nyt ajastaan j\u00e4lkeen. Se rakennettiin aikana, jolloin vakinaisesta ja kokoaikaisesta palkkaty\u00f6st\u00e4 tuli valtaenemmist\u00f6n toimeentulon perusta. Nykyisin joka nelj\u00e4nnen ty\u00f6llistyneen<\/b> toimeentulon l\u00e4hteet ovat ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 ja lyhytkestoisia. Siksi he j\u00e4\u00e4v\u00e4t vaille monia sellaisia etuuksia, joihin toiset samaa ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t ovat oikeutettuja. <\/span><\/p>\n

Esimerkiksi vuosilomalain tarkoitus ei aina toteudu \u201duuteen ty\u00f6voimaan\u201d kuuluvien kohdalla. He eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oikeutettuja vuorotteluvapaan ja osittaisen hoitovapaan kaltaisiin etuuksiin. He ovat my\u00f6s huonommassa asemassa kuin muut saman ty\u00f6ehtosopimuksen piiriss\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n tekev\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00e4t, koska he eiv\u00e4t saa niit\u00e4 etuuksia<\/b>, jotka edellytt\u00e4v\u00e4t tietyn pituista ty\u00f6suhteen kestoa. Vahvaa eriarvoisuuden kokemusta tuottaa my\u00f6s monien \u201duuteen ty\u00f6voimaan\u201d kuuluvien j\u00e4\u00e4minen ty\u00f6terveyshuollon ulkopuolelle. <\/span><\/p>\n

Mik\u00e4\u00e4n ei viittaa siihen, ett\u00e4 palkkaty\u00f6perusteisen hyvinvointivaltion ep\u00e4tasa-arvoa ja syrjint\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t piirteet voitaisiin korjata osittaisuudistuksilla. T\u00e4h\u00e4nastiset toimenpiteet osoittavat p\u00e4invastoin, ett\u00e4 tuloksena on entist\u00e4 byrokraattisempi ja vaikeammin hallittava kokonaisuus. T\u00e4m\u00e4 taas voimistaa nykyisen hyvinvointivaltion hidasta alasajoa, jonka varsinainen perusta on tuloerojen lis\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6nteisyytt\u00e4 korostava arvomaailma. <\/span><\/p>\n

Maailmalla jatkuvasti kasvavaa ihailua saavasta pohjoismaisesta hyvinvointiajattelusta ei silti tarvitse luopua. Turvallisuuteen ja tasa-arvoon t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4<\/b> toteuttamismalli vaatii kuitenkin peruskorjausta. Yksi esimerkiksi uudistustarpeista ty\u00f6sopimuslaki, jonka nykyisell\u00e4\u00e4n suppea kattavuus tekee monen ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4n yritt\u00e4jyyden n\u00e4enn\u00e4iseksi ja antaa ty\u00f6n teett\u00e4j\u00e4lle mahdollisuuden kiert\u00e4\u00e4 ty\u00f6antajavelvoitteet. <\/span><\/p>\n

Yleisemm\u00e4ll\u00e4 tasolla hyvinvointivaltion peruskorjauksen l\u00e4ht\u00f6kohdaksi soveltuu maassa pysyv\u00e4sti asuville ilman ehtoja my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 perustulo. Toteuttamalla se p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin eroon kymmenien \u201dhimmelien\u201d kokonaisuudesta, jota eiv\u00e4t edes asiantuntijat hallitse ja joka on heikossa asemassa olevien kannalta l\u00e4pin\u00e4kym\u00e4t\u00f6n tukiviidakko. Sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t vapautuisivat asiakkaiden kytt\u00e4\u00e4misest\u00e4 kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen tukea tarvitsevien ihmisten kanssa.<\/b><\/span><\/p>\n

Perustulon periaatteellinen<\/b> vastustaminen on silmien sulkemista 2010-luvun todellisuudelta. Samalla se <\/b>kuvaa monille nykyisille poliittisille \u201dtahoille\u201d ominaista ajattelua, taipumusta j\u00e4\u00e4d\u00e4 jo kadonneen yhteiskunnan vangeiksi. <\/span><\/p>\n

Ty\u00f6voiman kysynn\u00e4n mullistus ja sen vaikutukset el\u00e4m\u00e4ntapaan vaativat luopumista niist\u00e4 ajatusmalleista, joiden perusteella toimittiin 1980-luvun yhteiskunnassa. Uusien k\u00e4sitteiden tarve on huutava. Poliittiset puolueet eiv\u00e4t n\u00e4yt\u00e4 edes tunnistaneen, ett\u00e4 kansalaisten el\u00e4misen puitteet ovat muuttuneet. Puolueet eiv\u00e4t ole ryhtyneet vaatimaan parannuksia niiden ihmisten tilanteeseen, jotka ovat joutuneet k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n toimeentulon l\u00e4hteiden muutoksista. Puolueet eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole osoittaneet kansalaisille, mist\u00e4 ty\u00f6markkinoiden mullistuksessa on kyse ja siten auttaneet heit\u00e4 selviytym\u00e4\u00e4n uusissa olosuhteissa \u2013 puhumattakaan, ett\u00e4 olisivat tarjonneet paremman yhteiskunnan rakentamisen visioita.<\/span><\/p>\n

Kansalaisten asioiden ajaminen on j\u00e4\u00e4nyt taka-alalle<\/h3>\n

Koska Suomi on pieni viennist\u00e4 riippuvainen maa, sen politiikan perusasetelma on sek\u00e4 poliitikkojen ett\u00e4 kansalaisten mielest\u00e4 ongelmaton. Hallitusten keskeisin teht\u00e4v\u00e4 on sovittaa maan talous globaaliin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n tavalla, joka varmistaa kotimaisen tuotannollisen toiminnan vakaan kasvun. Politiikkaa toteutetaan t\u00e4ss\u00e4 viitekehyksess\u00e4, ja sen ovat kaikki puolueet hyv\u00e4ksyneet. <\/span><\/p>\n

Politiikkaa hallitseva konsensus on, ett\u00e4 globalisaation oloissa ei ole vaihtoehtoa: talouden kansainv\u00e4lisen kilpailukyvyn varmistaminen on asetettava julkisen vallan k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 ohjaavaksi tavoitteeksi. Ilmi\u00f6n k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolesta eli politiikan alistamisesta taloudelle suomalaiset poliitikot ovat yht\u00e4 hiljaa kuin kollegansa muissa l\u00e4nsimaissa. Kansalaiset taas ovat tosiasiallisesti antaneet puolueille avoimen asianajovaltakirjan talouskasvun edist\u00e4misess\u00e4. <\/span><\/p>\n

Kun puolueet kilpailevat paremmuudesta kansainv\u00e4lisen kilpailukyvyn varmistamisessa, niiden suhde \u00e4\u00e4nest\u00e4jiin on muuttunut: kansalaisten asioiden ajaminen on j\u00e4\u00e4nyt taka-alalle. Puolueet eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole \u00e4\u00e4nest\u00e4jien edustajia suhteessa valtioon, vaan niiden p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4ksi on noussut hyv\u00e4ksynn\u00e4n hankkiminen valtiovallan toimenpiteille. <\/span><\/p>\n

Suomalaisesta politiikasta tullut vahvasti nationalistista, vaikka kansallismielisyytt\u00e4 ei korostetakaan. Sen sijaan alleviivataan \u201dmeid\u00e4n\u201d yhteisten etujemme keskeisyytt\u00e4. \u201dMeid\u00e4t\u201d<\/b> on pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4 my\u00f6s silloin, kun osallistutaan EU:n politiikkaan. Sen sijaan yhteiskunnan eri ryhmien v\u00e4lisiin etu- ja arvovastakohtiin perustuvan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon on jo pitk\u00e4\u00e4n annettu vaikuttaa aikansa el\u00e4neelt\u00e4 asialta. Globalisaation vaatima konsensus on toisen sanoen peitt\u00e4nyt eri teit\u00e4 politiikan perusluonteen. <\/span><\/p>\n

Demokratia on muuttunut uskontoon rinnastuvaksi asiaksi<\/b>. Kirkkoon kuulutaan ja sen seremonioihin osallistutaan, mutta pappien v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4 sanomaa ei sen kummemmin pohdita. Puolueiden teht\u00e4v\u00e4t rinnastuvat risti\u00e4isten ja hautajaisten j\u00e4rjest\u00e4miseen; ne rakentavat vaaliasetelmat sek\u00e4 hoitavat eduskunnan, hallituksen ja presidentin v\u00e4liset suhteet. Suurelle osalle \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4 puolueiden v\u00e4lill\u00e4 ei juuri ole asiakysymyksi\u00e4 koskevia eroja. <\/span><\/p>\n

Kun julkisen vallan k\u00e4ytt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohdasta ja tavoitteesta vallitsee yksimielisyys, politiikan on annettu kutistua hallinnoksi. Sama kehityssuunta korostuu, kun useimmista muistakin politiikan alueista v\u00e4itell\u00e4\u00e4n taloutta koskevilla perusteilla. Samalla unohtuu helposti yhteiskunnan eri osa-alueiden ohjaamisen kokonaisvaltaisuuden tarpeellisuus. <\/span><\/p>\n

Esimerkiksi koulutus ja terveydenhoito ovat alueita, joilla julkisen sektorin osuutta on supistettu s\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja taloudellisen tehokkuuden perusteella ilman, ett\u00e4 markkinat olisivat tuottaneet tarpeelliseksi katsotun korvaavan toiminnan. Yritt\u00e4jyyden edist\u00e4misest\u00e4 on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tullut tavoite, jota on tuettava, vaikka sen ei olisi osoitettu esimerkiksi lis\u00e4\u00e4v\u00e4n ty\u00f6paikkoja. <\/span><\/p>\n

Tehdyt ratkaisut n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hallinnoksi kutistuneessa politiikassa ainoilta mahdollisilta, koska niiden perustuminen valintoihin kiellet\u00e4\u00e4n. Poliitikot korostavat mielell\u00e4\u00e4n, etteiv\u00e4t heid\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtanaan ole arvot tai ideologiat. He vain tekev\u00e4t puolueettomasti sen, mit\u00e4 kylm\u00e4t tosiasiat vaativat. El\u00e4misen puitteiden parantamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t tavoitteet ovat haihattelua eik\u00e4 niihin ole varaa. <\/span><\/p>\n

Poliittinen aktiivisuus ei kanavoidu puoluetoimintaan<\/h3>\n

Kansalaiset tekev\u00e4t politiikassa eron kahden alueen, puolueiden toteuttaman julkisen vallank\u00e4yt\u00f6n ja toisaalta kansalaistoiminnan v\u00e4lill\u00e4. Puolueiden \u201dvarsinaisena poliittisena toimintana\u201d pit\u00e4m\u00e4\u00e4 aluetta kuvaavat laskevat \u00e4\u00e4nestysprosentit ja toista niin sanotun kolmannen sektorin, valtion ja markkinoiden rinnalla tapahtuvan toiminnan jatkuva laajeminen. <\/span><\/p>\n

Vaikka kansalaisten osallistuminen vaaleihin on v\u00e4hentynyt, ei voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6 olisi kriisiytynyt. Puolueiden voimasuhteiden suhteellinen vakaus viittaa p\u00e4invastaiseen suuntaan. Sek\u00e4 Suomen ett\u00e4 EU:n poliittisissa j\u00e4rjestelmiss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n puutteita, mutta vallank\u00e4yt\u00f6n muotoa ei vakavasti kyseenalaisteta. My\u00f6s puolueiden katsotaan toteuttavan demokratiaa. <\/span><\/p>\n

Puolueet eiv\u00e4t <\/span><\/p>\n

en\u00e4\u00e4 ole <\/span><\/p>\n

\u00e4\u00e4nest\u00e4jien <\/span><\/p>\n

edustajia <\/span><\/p>\n

suhteessa valtioon.<\/span><\/p>\n

Poliitikot pit\u00e4v\u00e4t silti laskevia \u00e4\u00e4nestysprosentteja huolestuttavina, koska ne kyseenalaistavat heid\u00e4n oman toimintansa hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden. He valittivat 1970- ja 1980-luvuilla kansalaisten passiivisuutta ja jopa politiikanvastaisuutta, mutta tulivat v\u00e4hitellen toisiin ajatuksiin: kansalaisia ei ollut kuunneltu riitt\u00e4v\u00e4sti. <\/span><\/p>\n

Nyt puolueet ovat uudessa tilanteessa. Niiden j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskenut selv\u00e4sti sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 muissa l\u00e4ntisiss\u00e4 teollisuusmaissa. Samaan aikaan poliittinen kansalaistoiminta on laajentunut, kun erityisesti internetin my\u00f6t\u00e4 on syntynyt suuri joukko erilaisia verkostoja, ryhmi\u00e4 ja yhteis\u00f6j\u00e4. Kuntien pyrkimys ulkoistaa toimintojaan taas on lis\u00e4nnyt yritysten ja erilaisten j\u00e4rjest\u00f6jen tuottamia palveluja. <\/span><\/p>\n

Puolueet ovat reagoineet hitaasti kansalaisten uudenlaiseen poliittisuuteen. Aktiivisuus<\/b> ei kanavoidu puoluetoimintaan, vaan sill\u00e4 on monia eri kohteita. Puolueiden toinen haaste koskee julkisen hallinnon rajoja. Milt\u00e4 osin on oikeutettua j\u00e4ttt\u00e4\u00e4 yhteiskuntapolitiikka vapaaehtoistoimintaan perustuvalle kolmannelle sektorille? <\/span><\/p>\n

Demokratiapoliittisessa selonteossa ei puututa kolmannen sektorin tuottamaan haasteeseen, vaan siin\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n puoluetoimintaan ja muihin poliittisiin toimintamuotoihin. Ohjelmalla on sama heikkous kuin nykyisen hallituksen kahden edelt\u00e4j\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Kansalaisvaikuttamisen politiikaohjelmalla. Kumpikin pit\u00e4\u00e4 selv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 demokratian totuttuja muotoja ei tarvitse arvioida uudelleen. <\/span><\/p>\n

Puolueita yhdist\u00e4v\u00e4 konsensus on j\u00e4tt\u00e4nyt kansalaisille suppeat mahdollisuudet vaikuttaa julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Heid\u00e4n asemansa rinnastuu taitoluistelu- tai uimahyppykilpailujen arvostelutuomareiden tilanteeseen. Kansalaiset arvioivat vaaleissa sit\u00e4 tyyli\u00e4, jolla kilpailijat toteuttavat suorituksille ennalta annetut vaatimukset. He ottavat toisin sanoen annettuina sek\u00e4 ne sis\u00e4ll\u00f6t, joiden puitteissa puolueet yritt\u00e4v\u00e4t profiloitua ett\u00e4 pisteytysj\u00e4rjestelm\u00e4n eli \u00e4\u00e4nest\u00e4misen. Mahdollisuudet vaikuttaa kilpailijoiden valintaan ovat my\u00f6s v\u00e4h\u00e4iset. <\/span><\/p>\n

Vapaat vaalit eiv\u00e4t riit\u00e4 toimivan demokratian kriteeriksi<\/h3>\n

Julkisen vallank\u00e4yt\u00f6n osalta Suomi on tyypillinen l\u00e4ntinen teollisuusmaa. Sen paremmin Suomen kuin muiden verrokkimaiden yhteiskuntapolitiikka ei toki<\/b> ole mielivaltaista vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4, sill\u00e4 kansalaiset ovat valinneet vapaissa vaaleissa siit\u00e4 vastaavat edustajansa. Ongelma on puolueissa, joihin kansan edustajat kuuluvat. Onko kansalaisilla todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa maassa toteutettavaan politiikkaan puolueiden v\u00e4lityksell\u00e4? Vai rajoittuuko heid\u00e4n vaikutuksensa tilaisuuteen vaihtaa edustajia j\u00e4lkik\u00e4teen? <\/span><\/p>\n

Vapaat vaalit ja parlamentille vastuunalainen hallitus eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 toimivan demokratian kriteereiksi. Nykypolitiikka ohjautuu ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4, eik\u00e4 siin\u00e4 juuri ole tilaa tavoitteille, joiden l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat kansalaisten arvot ja n\u00e4kemykset omasta tilanteestaan. Kansalaisilla ei ole todellisia mahdollisuuksia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 julkista valtaa hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n varmistamiseen sellaisena miksi he itse sen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t. <\/span><\/p>\n

Suomalaiseenkin nykydemokratiaan p\u00e4tee vertauskuva kahdesta maailmasta. Toista hallitsee valtiollisen politiikan p\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestys valtiontalouden kehysp\u00e4\u00e4t\u00f6ksineen, ja siit\u00e4 vastaavat taloutta koskevaan asiantuntemukseen nojaavat puolueet. Toisessa maailmassa ovat ne tilanteet, jotka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t kansalaisten omasta mielest\u00e4 heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. N\u00e4iden maailmojen v\u00e4linen yhteys on ohuen ohut, mutta sit\u00e4 eiv\u00e4t puolueet my\u00f6nn\u00e4. <\/span><\/p>\n

Suomi on kahden politiikan maa kuten sen l\u00e4ntiset verrokit. Yht\u00e4\u00e4ll\u00e4 ovat kaikilla el\u00e4m\u00e4nalueilla toimivat verkostot,<\/b> yhdistykset ja j\u00e4rjest\u00f6t. Toisaalla on t\u00e4st\u00e4 kansalaisyhteiskunnasta erillinen puolueiden toteuttama politiikka. T\u00e4ll\u00e4isessa tilanteessa vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ei voi kutsua demokraattiseksi; pollittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 vain<\/b> varmistaa valtiovallalle <\/b>t\u00e4rke\u00e4n jatkuvuuden. Yhteiskuntarauha ei ole uhattuna niin kauan kun kumpikin antaa toisen toimia sen omilla s\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nykyinen hyvinvointivaltio on aikansa el\u00e4nyt, eik\u00e4 sit\u00e4 voida korjata osittaisuudistuksilla. Suomi on \u201dmaailman k\u00e4rkidemokratioita\u201d, totesi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson esitelless\u00e4\u00e4n Helsingin Sanomissa 14.3.2014 hallituksen edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4 Demokratiapoliittista selontekoa. Julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sis\u00e4ltyy silti hallituksen n\u00e4kemyksess\u00e4 ongelma, joka oli tehnyt selonteon tarpeelliseksi. \u201dVarsinaiseen poliittiseen toimintaan osallistuminen\u201d ei ole kasvussa, vaikka \u201ddemokratian arvostus on kohentunut\u201d. Hallituksen arvio … Lue lis\u00e4\u00e4…<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14,7],"tags":[],"class_list":["post-89","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-demokratia","category-politiikasta"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=89"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":92,"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89\/revisions\/92"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=89"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=89"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/design.laikanet.com\/jorkal\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=89"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}